Yritysten maksamilla veroilla rakennetaan hyvinvointiyhteiskuntaa Pääkirjoitus

Yritysten maksamilla veroilla rakennetaan hyvinvointiyhteiskuntaa

Yritysten maksamista veroista käydään julkisuudessa aktiivista keskustelua. Monen keskustelijan mielestä yritystoiminnan päätehtävä on verojen maksu.
Matti Niemi, kauppaneuvos
Meeri Utti
FacebookTwitterLinkedIn

Aivan erityisesti tämä näkökulma esiintyy silloin, kun keskustellaan yritysten verosuunnittelusta. Paljastukset verokeitaiden käytöstä ovat olleet omiaan vääristämään kokonaiskuvaa yritysten maksamista veroista.

Suomalaiset yritykset maksavat kuitenkin veronsa ja täyttävät muutkin yhteiskunnalliset velvoitteensa pääsääntöisesti erittäin hyvin. Yritystoiminta on Suomessa hyvin keskeinen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaja.

Yritysten veroista käytävä keskustelu koskee yleensä pelkkää yhteisöveroa. Totuus yritystoiminnan tuottamista veroista on kuitenkin huomattavasti yhteisöveroa monipuolisempi. Yhteisövero edustaa suhteellisen pientä osaa yritysten maksamista ja tilittämistä veroista.

Keskuskauppakamarin veroselvityksestä käy ilmi, että yhteisövero muodostaa ainoastaan kymmenesosan yritysten tilittämistä veroista. Yritykset tilittivät vuonna 2015 veroja valtiolle ja kunnille lähes 44 miljardia euroa. Suurin yritysten tilittämä vero oli arvonlisävero, lähes 17 miljardia euroa. Työntekijöiden palkkojen ennakonpidätyksiä ja työnantajan sosiaaliturvamaksuja yritykset tilittivät lähes yhtä paljon, noin 15 miljardia euroa. Yhteisöveron osuus oli reilut 4 miljardia.

On tärkeää, että tätä kokonaiskuvaa yritysten tuottamasta hyvinvoinnin rahoituksesta tuodaan esiin. Yritystoiminnan verojalanjälki on paljon suurempi kuin yleensä kuvitellaan. Myös yritysten kannattaisi avata oma veronjalanjälkensä asiakkaiden, henkilökunnan ja sidosryhmien tietoon. Tähän Keskuskauppakamarin selvitys tarjoaa hyvän mallin.

Keskuskauppakamarin veroselvitys kattaa yli 270 000 yrityksen valtiolle ja kunnille tilittämät merkittävimmät verot, kuten arvonlisäveron, palkkojen ja osinkojen ennakonpidätykset, yhteisöveron sekä ympäristöverot. Yrityksistä lähes 120 000:n kotipaikka on Uudellamaalla.

Yritystoiminnan tuottama rahoitus hyvinvointipalveluihin on niin merkittävä, että yritysten kilpailukyvyn varmistamisen pitäisi olla kaikkien yhteisessä intressissä.

Kilpailukykyinen verojärjestelmä luo edellytyksiä talouskasvulle ja kasvattaa verokertymää.

Hyvä esimerkki tästä oli vuonna 2014 toteutettu yhteisöverokannan alentaminen 20 prosenttiin, kansainvälisesti kilpailukykyiselle tasolle. Jo viime vuonna yhteisöveron tuotto nousi korkeammalle kuin ennen alennusta. Alennettu verokanta on omalta osaltaan tukenut taloudellista toimeliaisuutta niin, että verokertymät ovat kasvaneet.

Tätä samaa logiikkaa pitäisi nykyistä rohkeammin käyttää muussakin verotuksessa.  Kohtuullisilla verokannoilla voidaan saavuttaa usein saavuttaa kaikkien toimijoiden kannalta parempi lopputulos kuin hakemalla yhä korkeampia nimellisiä veroprosentteja.

Website Comments

  1. Pertti Järvenpää
    Vastaa

    Pidettäisiinkö erillään yritysten tilittämät verot yritysten maksamista veroista. Arvonlisävero ja palkkojen ennakot eivät ole yritysten veroja.

    • Eero Mörä
      Vastaa

      Ilman yritystoimintaa kukaan ei maksaisi palkkoja, tilittäisi siitä pidätettävää veroa eikä arvonlisäveroa.

  2. Yrjö Blåfield
    Vastaa

    Yhteisöveron laskeminen 20% tasolle aiheutti lisää investointeja Suomeen. Verojen lasku näkyy suoraan yrityksen tulona, parempina osinkoina ja näin ollen kannattaa yrityksiin sijoittaa pääomaa osakkeina. Etenkin pienten yritysten rahoitus on helpottunut ja sillä on vahva työllistävä vaikutus. Hyvä Suomi!

Kommentoi