Hyvinvointiyhteiskunnan rakentajat Pääkirjoitus

Yritysten verojalanjälki esiin

Yritysten verojalanjälki on paljon suurempi kuin yleensä kuvitellaan. Yritystoiminnan tuloksesta maksettavien yhteisöverotuottojen lisäksi yritykset osallistuvat hyvinvointiyhteiskunnan rahoi­tukseen tilittämällä arvonlisäveroja, valmiste­veroja, ympäristöveroja, ennakon­pidätyksiä palkoista ja osingoista, sosiaaliturva- ja eläke­maksuja sekä kiinteistöveroja. Niiden tuotot perustuvat yritystoiminnan menestykseen.
Heikki J. Perälä
FacebookTwitterLinkedIn

Kauppakamarit ovat nostaneet yritysten merkityksen esiin hyvinvointiyhteiskunnan rakentajina. Viime vuonna Keskuskauppakamarin julkaisemasta Suuresta veroselvityksestä ilmeni, että yritykset maksoivat ja tilittivät erilaisia veroja lähes 44 miljardia euroa. Laskelmasta puuttuvat vielä eläkevakuutusmaksut, jotka nekin kerätään yritystoiminnan tuottamista tuloista.

Helsingin seudun kauppakamari on julkaissut li­säksi selvityksen Uudellamaalla toimivien yritysten tuottamasta verokertymästä. Selvityksen mukaan uusmaalaiset yritykset rahoittavat huomattavan osan koko maan julkisista menoista. Näin on sekä yritysten kotipaikkojen että toimipaikkojen sijainnin perusteella. Esimerkiksi koko maan ­yhteisöverotuotoista uusmaalaisten toimipaikkojen osuus on yli puolet.

Koko maan hyvinvointi perustuu menestyviin yrityksiin.

Yritysten verojalanjäljen avaaminen on tärkeää, jotta yritystoiminnan merkitys saataisiin oikeaan asemaan julkisessa keskustelussa ja poliittisessa päätöksenteossa. Koko maan hyvinvointi perustuu menestyviin yrityksiin, joiden toimintaedellytyksistä kannattaa pitää huolta. Kasvava yritystoiminta on eduksi koko yhteiskunnan rahoitukselle.

Myös yritysten kannattaa miettiä oman verojalanjälkensä avaamista. Näyttä­mällä oman toiminnan kaikki vaikutukset saa vastuullisuudelle aivan uutta sisältöä ja yritykselle ansaittua arvostusta. Tähän kauppakamarit tuottavat lähiaikoina toimivia malleja.

 

Kommentoi