Oppisopimuskoulutuksesta otettava kaikki tehot irti Vaikuttaminen, Yritykset

Oppisopimuskoulutuksesta otettava kaikki tehot irti

Ammatillisen koulutuksen uusi lainsäädäntö astui voimaan vuonna 2018 alusta. Uudistuksella tavoitteet asiakaslähtöisyydestä, joustavuudesta sekä osaamisperusteisuudesta kääntävät ajattelutavan entiseen verrattuna kokonaan uuteen asentoon.
FacebookTwitterLinkedIn

Nyt jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opintopolku perustuen hänen aikaisempaan osaamisensa ja olennaisen osan uudistusta muodostaa jatkossa aikaisempaa enemmän työpaikoilla tapahtuva koulutus. Uudistus tarjoaa yhtäältä opiskelijoille mahdollisuuden oppia aikaisempaa enemmän käytännön työtehtävien kautta ja toisaalta yrityksille mahdollisuuden tarttua jo aikaisessa vaiheessa potentiaalisiin osaajiin.

Työpaikalla tapahtuvan oppimisen muotoja ovat koulutussopimus ja oppisopimus, joista jälkimmäisessä opiskelija on työpaikkaan työsopimussuhteessa ja hänelle maksetaan myös palkkaa. Uudistuksen tuomia muutoksia ja mahdollisuuksia ei yrityksissä vielä kaikilta osin tunneta.

Oppisopimuksia voi solmia myös lyhyemmäksi kuin koko tutkinnon ajaksi ja opiskelija voi myös vaihtaa oppisopimuksen ja koulutussopimuksen välillä.

Opetushallituksen tilastojen mukaan oppisopimuskoulutusta hyödynnetään nuorten koulutuksessa varsin pienessä mittakaavassa – esimerkiksi vuonna 2017 kaikkiaan 50 000 oppisopimusopiskelijasta alle 2000 edusti ikäluokkaa 15–19 vuotta. Oppisopimus on hyvin tunnettu osaamisen kehittämisen muoto työuran aikana, mutta nuorten koulutukseen sitä käytetään marginaalisesti. Se on kuitenkin iästä riippumatta erinomainen vaihtoehto, etenkin jos yksilölle paras tapa oppia on konkreettisen tekemisen kautta.

Oppisopimuksen vähäiselle hyödyntämiselle nuorten kouluttautumismuotona on useita syitä. Kysyttäessä asiaa yrityksiltä ja työnantajilta, esille nousee paitsi hallinnollinen hankaluus, mutta myös koulutuksen suhteellinen kalleus. Oppisopimuskoulutuksessa olevalla opiskelijaan sovelletaan työsopimuslainsäädäntöä ja siten palkkaus perustuu alan voimassa olevaan työehtosopimukseen. Mikäli kyseessä on ensimmäistä tutkintoaan opiskeleva nuori, kokevat monet yritykset kustannusten nousevan liian korkeiksi osaamistasoon nähden erityisesti koulutuksen alkuvaiheessa.

Yritysten pula osaavista työntekijöistä kasvaa ja yksi keskeisistä tulevan hallituksen tavoitteista on työllisyysasteen nostaminen vähintään 75 prosenttiin.

Työvoiman tarjonnan lisäämiseksi ja nuorten työmarkkinoille entistä nopeammin siirtymiseksi on otettava käyttöön kaikki uudistuneen ammatillisen koulutuksen mahdollisuudet tiivistämällä yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä. Samalla on etsittävä keinoja, joilla oppisopimuskoulutuksen piilevä potentiaali saadaan täysimääräisesti ulosmitattua nykyistä tehokkaammin. Tämä edellyttää oppisopimuskoulutuksen käytön esteiden purkamista. Yksi tehokas keino on oppisopimuskoulutuksen palkkaporrastus siten, että nuoren ja ensimmäistä ammattiaan opiskelevan oppisopimusopiskelijan palkkaus sidotaan osaamisen karttumiseen.

Oppisopimuskoulutuksen lähtöpalkan porrastus olisi merkittävä kannustin työnantajille ottaa uusia oppisopimuskoulutettavia.

Samalla uudistus helpottaisi oppilaitosten ja yritysten yhteistyön kehittymistä ja vauhdittaisi myös uusien koulutussopimuspaikkojen tarjontaa. Kauppakamarit selvittävät palkkaporrastuksen vaikutuksia oppisopimuskoulutuspaikkojen tarjontaan kevään aikana tavoitteena saada uudistuksesta kirjaus uuden hallituksen ohjelmaan.

Sirpa Huuskonen
henkilöstöjohtaja, Tokmanni Oy
Helsingin seudun kauppakamarin hallituksen jäsen
ja koulutus- ja työvoimavaliokunnan puheenjohtaja

Riikka Vataja
asiantuntija
Helsingin seudun kauppakamari

Oppisopimuskoulutuksesta on otettava kaikki tehot irti – Lähtöpalkan alentaminen toisi lisää koulutuspaikkoja

Kauppalehti »


Lue myös:

Mikä ihmeen oppisopimus?

Mikä ihmeen oppisopimus?

Kommentoi