Yritykset kaipaavat ryhtiliikettä liikenteen suunnittelussa 4 Ajankohtaista, Vaikuttaminen

Yritykset kaipaavat Helsingiltä vastuunottoa liikenteen kokonaissuunnittelussa

Helsingin perinteiset liikenteen kesäsumput ovat muuttuneet ympärivuotisiksi. Liikkujien hermoja koetellaan laajoilla ja pitkäkestoisilla rakennustöillä. Tunteet kuumenevat, kun päivittäisten rutiinien hoitamiseen menee aiempaa huomattavasti enemmän aikaa ja viivytykset aiheuttavat taloudellisia menetyksiä. Vastuuta pahaksi äityneestä tilanteesta ei tunnu ottavan oikein kukaan.
Tiina Pasuri, maankäytön- ja liikenneasioiden päällikkö
Ilkka Niku
FacebookTwitterLinkedIn

Mechelininkadun perunapellossa ruuhkassa matelevasta autoilijasta tuntuu, että kaupunki vähät välittää katujen käyttäjille aiheutuvista haitoista. Ja tämä on vasta alkua.

Tulevina vuosinakin on edessä lukuisia mittavia katujen ja siltojen rakentamis- ja korjaushankkeita, jotka vaikeuttavat kumipyöräliikenteen saapumista ydinkeskustaan. Rakennusaikaisissa ruuhkissa seisoo niin bussi-, tavara- kuin henkilöautoliikennekin.

Tuttu näky Mechelininkadun työmaalla: autoja riittää ruuhkaksi asti, mutta työmaalla ei näy ketään. Närkästystä aiheuttaakin, että töitä tehdään yhtä aikaa useilla kantakaupungin keskeisillä sisääntuloväylillä eikä toiminta vaikuta erityisen tehokkaalta.

Edessä ovat esimerkiksi Hämeentien muutostyöt, Hakaniemensillan korjaaminen, Laajasalon raitiotieyhteyden aiheuttamat muutokset Kaivokadulla, kaupunkibulevardit ja mahdollinen kävelykeskustan laajentaminen.

Sujuvan ajoneuvoliikenteen edellytyksiä nakerretaan pikkuhiljaa selvittämättä toimenpiteiden kokonaisvaikutuksia.

Kaikki ymmärtävät, että kaupungin infrastruktuuria on korjattava ja kehitettävä ja että voimakkaasti kasvava kaupunki tarvitsee panostuksia erityisesti joukko- ja kevyeen liikenteeseen. Huolestuttavaa on, ettei Helsingin niemen liikennettä näytetä suunniteltavan yhtenä kokonaisuutena eri kulkumuotojen näkökulma huomioon ottaen.

Seuraavaksi ärräpäitä päästellään Sörnäisissä, sillä Hämeentien peruskorjausurakka vie todennäköisesti kaikki neljä raitiolinjaa pois Kurvista lähes vuodeksi.

 

Useita vuosia jatkuvat ruuhkat kantakaupungin sisääntuloväylillä eivät voi olla vaikuttamatta mielikuvaan keskustan saavutettavuudesta. Asiakas äänestää jaloillaan, mutta monille keskustassa sijaitseville yrityksille toiminnan siirtäminen muualle ei ole mahdollista.

Jos kävelykeskustaa laajennetaan, on samalla panostettava vahvasti ydinkeskustan saavutettavuuteen. Siinä maanalainen kokoojakatu ja Pisararata ovat avainasemassa.

Helsingin sisääntuloväyläksi rakennettu Hämeentie suljetaan henkilöautoliikenteeltä jo ensi vuonna. Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksellä tie muutetaan joukkoliikenne- ja kevyen liikenteen kaduksi. Autot ohjataan jo ennestään ruuhkaiselle Sörnäistenrantatielle, pelkona myös on, että autot tukkivat Kallion kapeat kadut.

Katutöitä suunniteltaessa kaupungin tulee ehdottomasti ottaa huomioon välittömien kustannusvaikutusten lisäksi töistä aiheutuvat haitat. Liikennettä eniten sumputtavat katutyöt on tehtävä nopeasti ja tehokkaasti, vaikka se lisäisikin kustannuksia.

Epäilemättä myös itse toteutusprosesseissa on parantamisen varaa. Voisiko suurissa rakennushankkeissa toimivaksi osoittautuneesta allianssi-mallista ottaa mallia vaativimpien katutöiden eri osapuolten sitouttamiseksi?

Liikenteen sujuvuuteen voidaan vaikuttaa myös helposti ja kaupungin kannalta edullisesti rajoituksia järkeistämällä.

Kantakaupungissa jo toteutetuista kivijalkakauppojen yöjakelun ja varhaisaamun jätekeräyksen kokeiluista on saatu hyvin positiivisia kokemuksia ja yritykset ovat kiinnostuneita siirtymään pysyvästi uuteen käytäntöön. Yöhön tai hyvin varhaiseen aamuun siirtyvä jakelu- ja huoltoliikenne helpottaisi kantakaupungin liikenneruuhkia sekä vähentäisi liikenteen päästöjä. Eikä toimenpide vaatisi kaupungilta lainkaan investointeja.

Henkilöauto ei häviä pitkään aikaan Helsingin seudun liikenteestä

Yritykset kaipaavat ryhtiliikettä liikenteen suunnittelussa 3

Liikennesuunnittelijat esittävät, että raitioliikenne poistetaan Hämeentien ohella myös Helsinginkadulta, sillä samaan syssyyn aiotaan korjata Sörnäisten metroaseman vuotava katto.

On välttämätöntä, että kasvavaa pääkaupunkiseutua kehitetään joukkoliikenteeseen ja erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaksi. Liikkumisemme tulee epäilemättä muuttumaan tulevaisuudessa, mutta miten? Henkilöauto on vielä pitkään olemaan tärkeä liikkumisväline myös metropolialueella.

Olisikin tärkeää, ettei eri liikkumismuotoja asetettaisi vastakkain, vaan niitä kehitettäisiin tasapuolisesti. Raideliikenteen investoinnit toteutuvat vasta pitkän ajan kuluttua, ja liikenteen sujuvuus on turvattava myös niitä odotellessa.

Helsingin seudun talous ja liikennemäärät vahvassa kasvussa

Helsingin seudun talous ja liikennemäärät vahvassa kasvussa

 

Website Comments

  1. Jarmo Kinnunen
    Vastaa

    Olisiko tuohon kohtuuttoman kauan remontissa oleviin katuihin ratkaisu se, että jokainen ei liikennöitävissä oleva päivä/kaista hinnoitellaan. Kaupunki ja kunta velottaa urakoitsijaa sitten toteutuneiden haittapäivien mukaan. Urakoitsijan on tällöin suunniteltava paremmin tuo haitta-aika ja laitettava tulevat kustannukset mukaan tarjoukseensa rakennuttajalle. Jos homma menee nopeammin kuin arvioitu, urakoitsija ja kadun käyttäjä hyötyy. Jos homma menee pitkäksi, urakoitsija kärsii asiasta taloudellisesti. Kilpailu hoitaneen sen, etteivät urakoitsioiden tarjoukset mene kohtuuttomuuksiin.

Kommentoi