Yritysten tarpeiden ennakointi vaatii parannusta Vaikuttaminen

Yritysten tarpeiden ennakointi vaatii parannusta

Työmarkkinoilla tarvittava uusi osaaminen ja työllisyysasteen nosto vaativat yritysten tarpeiden entistä parempaa ennakointia, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson.
Matti Remes
Eugene Ivanov
FacebookTwitterLinkedIn
Yritysten tarpeiden ennakointi vaatii parannusta 1

Kansliapäällikkö Jari Gustafssonin vastuulla on kehittää työvoimahallintoa niin, että se pystyy vastaamaan työmarkkinoiden murrokseen. (kuva: Matti Remes)

Työ- ja elinkeinoministeriön kanslia­päällikkö Jari Gustafsson istuutuu työhuoneensa sohvalle ja iskee haastattelun alussa pöytään pysäyttävän ennusteen. ­Ministeriössä tehtyjen laskelmien mukaan Suomesta katoaa vuoteen 2030 mennessä kolme miljoonaa työpaikkaa.

– Se on iso luku maassa, jonka työvoimavaranto on 2,5 miljoonaa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vielä syntymättömistäkin työpaikoista puoli miljoonaa tuhoutuu vuosikymmenen kuluessa.

Luku kuulostaa hurjalta, mutta vauhti on sama kaikissa länsimaissa, joissa noin kymmenen prosenttia työpaikoista katoaa joka vuosi. Normaali­tilanteessa tilalle syntyy vastaava määrä uusia työpaikkoja.

Gustafssonin mukaan Suomessa haastetta lisää tavoite, jonka mukaan työllisyys tulisi nostaa 75 prosenttiin ja mielellään vielä sen yli. Tämä on välttämätöntä yritysten työvoimatarpeen ja julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi.

– Se tarkoittaa, että uusia työpaikkoja tarvitaan yli kolme miljoonaa seuraavan vuosikymmenen aikana.

Yritysten tarpeiden ennakointi vaatii parannusta 3

Luova tuho on myös mahdollisuus

Työtehtävät ja osaamistarpeet muuttuvat ennen muuta teknologian nopean kehityksen myötä. Korkean osaamisen tarve kasvaa, mutta samaan aikaan rutiinitöiden tekemiseen tarvitaan vähemmän väkeä.

– Työpaikkoja myös katoaa heikentyviltä toimi­aloilta ja siirtyy kasvussa oleville toimialoille. Tällainen luova tuho on Suomelle mahdollisuus, sillä uudet työpaikat ovat yleensä myös tuottavampia, Gustafsson huomauttaa.

TE-palvelujen jalkauduttava yrityksiin

TEMin kansliapäällikön vastuulla on kehittää työvoimahallintoa niin, että se pystyy vastaamaan työmarkkinoiden murrokseen. Gustafssonin mielestä tärkeintä on ymmärtää tarvittavan osaamisen ja työmarkkinoiden muutoksen yhteys.

– Se vaatii entistä parempaa tuntumaa yrityksen tarpeista. Gustafssonin mielestä työvoiman ja osaamisen tarpeista tarvitaan pitkän aikavälin strategista ajattelua. Yhtä lailla on pyrittävä vastaamaan yritysten lyhyen aikavälin tarpeisiin.

– Nopea reagointi edellyttää nykyistä parempaa näkymää 1–2 vuoden sisällä tapahtuviin muutoksiin. Koulutuksen nykyiset suunnittelumallit eivät pysty tähän vastaamaan. Esimerkiksi oppilaitosten tekemät osaamiskartoitukset ovat auttamatta liian hitaita.

Gustafsson myöntää, että TE-palvelujen henkilöstön jalkautuminen yrityksiin on iso haaste koko palvelujärjestelmälle. Edellisellä vaalikaudella henkilöstön määrä kasvoi, mutta samalla tuli myös uusia lakisääteisiä tehtäviä. Yksi sellainen on työttömien pakolliset määrä­aikaishaastattelut.

– Haastattelujen kaltaiset lakisääteiset tehtävät ovat tärkeitä, mutta ne myös sitovat henkilöstö­resursseja toimistoon. Tästä huolimatta työ­voimahallinnon pitää päästä entistä paremmin kiinni siihen, mitä yrityksissä tapahtuu. Etäisyys ei saa olla niin suuri kuin aiemmin.

Gustafssonin mukaan asian tärkeys on noussut esille myös viime vuosina tehdyissä työvoima­kokeiluissa, joissa on kehitetty työllistymistä tukevia palveluja ja toimintamalleja eri puolilla Suomea.

Jatkuva oppiminen kaiken keskiössä

– Olemme nähneet, että entistä tiiviimpi yhteys yrityksiin antaa työvoimahallinnolle paremmat valmiudet toimia välittäjänä työn­tekijöiden ja työnantajien välillä.
Gustafsson uskoo, että erilaisilla digitaalisilla ratkaisuilla kohtaanto-ongelmia voidaan madaltaa. Yksi tällainen on rakenteilla oleva Työmarkkinatori, jossa yritykset voivat jatkossa kertoa tarpeistaan ja työntekijät tuoda esille osaamistaan.

– Rekrytoiva yritys saa näin entistä nopeammin ja kattavammin tietoa tarjolla olevien ihmisten taidoista.Kaiken keskiössä on Gustafssonin mielestä koko työuran jatkuva oppiminen. Sen kehittäminen on välttämätöntä, jotta työnantajat, työntekijät ja koko Suomi pysyvät muutoksessa mukana.

Tutkinnoilla ja peruskoulutuksella on jatkossa­kin iso rooli, mutta meidän on haettava entistä parempi tasapaino työelämässä tarvittavan osaamisen ja yleisen sivistyksen välillä.

Jatkuvan oppimisen käytännön toteutus ja eri toimijoiden työnjako ovat vielä alkutekijöissään. Asiaa selvitti äskettäin opetusministeriön työryhmä, jonka mukaan Suomi tarvitsee 2030-luvulle ulottuvan kansallisen jatkuvan oppimisen strategian.

Korkea-asteen osaaminen korostuu

Eniten keskustelua on syntynyt siitä, miten koulutuksesta aiheutuvat kustannukset tulisi jakaa työntekijöiden, työnantajien ja julkisen sektorin kesken.

– Tarve työelämäkeskeisen modulaarisen koulutuksen kehittämiseen kasvaa kuitenkin koko ajan. Osaamisen päivitys työn tekemisen rinnalla on välttämätöntä. Tämä on suunta, johon on lähdetty menemään.

Gustafssonin mielestä jatkuvassa oppimisessa erityinen huomio on kohdistettava toimialoille ja ammatteihin, joihin digitalisaatio ja teknologian muutokset vaikuttavat nopeimmin.

Avoimeksi tulevissa työpaikoissa on paljon korkeaa osaamista edellyttäviä tehtäviä. Eräiden arvioiden mukaan tulevien vuosikymmenien työpaikoista jopa 80 prosenttia voi vaatia korkea-­asteen osaamista.
Tämä on haaste vähän koulutetulle työvoimalle.

Yritysten tarpeiden ennakointi vaatii parannusta 5

Suomalaisista 30–60-vuotiaista noin 300 000 on tällä hetkellä työmarkkinoilla perusasteen koulutuksen varassa.

Gustafsson huomauttaa, että työvoimapolitiikassa on pidettävä mukana myös vanhat tavoitteet. Jatkossakin on huolehdittava syrjäytymisen ja eriarvoistumisen vähentämisestä.

– On huolehdittava nuorista ja osatyökykyi­sistä. Myös kysymykset työn kannustavuudesta ja työllistämiskynnyksen madaltamisesta pysyvät agendalla.

Suomi tarvitsee lisää osaajia maailmalta

Hän sanoo, että jatkuvassa oppimisessa riskinä on kahtiajako. Omia taitoja kohottavaan täydennys­koulutukseen ja jatko-opintoihin osallistuvat toden­näköisesti ahkerim­min ne, joilla on ennestään hyvät valmiudet selviytyä työmarkkinoilla. Lisäksi työelämässä mukana olevat voivat hyödyntää työnantajan tarjoamia kouluttautumismahdollisuuksia.

 

Jatkuvaa oppimista tarvitsevat kuitenkin myös työttömät, osa-aikatyötä tekevät ja pienyrittäjät.

Pääkaupunkiseudun erityispiirteisiin kuuluu, että tänne on keskittynyt iso määrä korkeaa osaamista vaativia työpaikkoja. Yrityksen tarvitsemia osaajia tulee Helsingin seudun yliopistoista ja ammattikorkeakouluista, mutta Gustafssonin mielestä se ei selvästikään riitä.

– Tarvitsemme lisää osaajia maailmalta, mutta meillä ei ole tähän riittävästi tehokkaita välineitä. Olemme vasta luomassa niitä yhdessä kuntien ja yritysten kanssa. Ylipäätään työperäinen maahanmuutto on poliittisella agendalla vielä varsin uusi asia.

Kaksi vuotta sitten Gustafssonin johdolla käynnistyi poikkihallinnollinen Talent Boost -ohjelma, jonka tavoitteena on tehdä Suomea tunnetummaksi ja houkuttelevammaksi kansainvälisille osaajille.

Tarkoitus on myös kanavoida maassa jo olevien kansainvälisten osaajien asiantuntemusta yritysten kasvuun.

– Tällainen toiminta tulee osaksi Business Finlandia, jonka tehtäviin kuuluu myös ulkomaisten investointien houkuttelu Suomeen.

Suomi laittaa miljoonia euroja vuodessa investointien houkutteluun ulkomailta. Gustafssonin mielestä samaan aikaan tulisi varmistaa, että täällä on riittävästi yritysten tarvitsemia osaajia.
– Investointeja suunnitteleville kansainvälisille sijoittajille tämä on entistä tärkeämpi kysymys, kun he tekevät päätöksiään.

Yritysten tarpeiden ennakointi vaatii parannusta 4

Osaajien riittävyys kiinnostaa sijoittajia

Gustafsson sanoo, että ulkomaisten erityisosaajien maahantulon helpottaminen ei ole koskaan ollut elinkeinopolitiikan ytimessä, mutta viime vuosina on menty oikeaan suuntaan.

Hän sanoo, että TEM ja sisäministeriö ovat tehneet viimeksi kuluneen vuoden aikana paljon työtä esimerkiksi EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien työlupaprosessien helpottamiseksi.

– Uudenmaan TE-keskus on päässyt yli vuoden työlupakäsittelyistä parin kuukauden käsittelyaikoihin. Se on kohtuullisen hyvä saavutus näin nopealla aikataululla. Lisää on kuitenkin tehtävä prosessien nopeuttamiseksi.

Gustafsson on myös esittänyt, että osaajien maahantulon rinnalla yritysten omistajien maahan­tuloa helpotettaisiin. Monessa kilpailijamaassa pääomia ja työllisyyttä lisäävää yritystoimintaa on edistetty myöntämällä oleskelulupia henkilöille, jotka investoivat kotimaiseen yritykseen.

Yritysten tarpeiden ennakointi vaatii parannusta 6

 

 

Kauppakamari-lehti 2

Teksti on julkaistu 11.6.2019 ilmestyneessä lehdessä.

Kommentoi