Tero Kauppinen, johtaminen, yritykset, Yritykset

Johtaja kompastuu muutokseen

Uusimmat opit ja työkalut, mutta takavuosien metodit. Kokeneen konsulttigurun Tero J. Kauppisen mielestä tämä johtamisen pulma on yksi keskeinen syy, miksi suomalaisyrityksissä ei tartuta ajoissa potentiaalisiin kasvutrendeihin ja jätetään oman toiminnan uudistukset puolitiehen.

Timo Sormunen
Meeri Utti
FacebookTwitterLinkedIn

Suomalaisjohtajat ja heidän esikuntansa ovat tänä päivänä koulutetumpia kuin koskaan.  Lisäksi heillä on käytössään monipuolinen valikoima erilaisia työkaluja, joilla organisaation toimintaa ja tehokkuutta voidaan mitata ja kehittää hyvinkin yksityiskohtaisesti.

Samalla hoetaan mantraa, jonka mukaan asiakaslähtöisyys ja oman toiminnan jatkuva terävöittäminen ovat kantavia ajatuksia läpi koko organisaation.  Epäonnistumisen hetkellä tarjotaan selitykseksi heikkoa suhdannetta, markkinoiden epävarmuutta ja yhtiössä vielä käynnissä olevaa muutosprosessia, jonka todelliset tulokset nousevat esiin vasta pidemmän ajan kuluessa.

Johtaja oppii, organisaatio ei

Edellä kuvattu tarina on tullut vuosien varrella tutuksi myös konsulttitalo Via Groupin toimitusjohtajalle ja pääomistajalle Tero J. Kauppiselle.  Toistakymmentä kirjaa johtajuudesta julkaissut ja parhaillaan väitöskirjaa tekevä Kauppinen on kansainvälisesti arvostettu liikkeenjohdon konsultti, joka on vuosien varrella valmentanut yli kahta sataa johtoryhmää.

Eipä siis ihme, että mies ampuu yritysjohtajien yleisimmät suhdanneselitykset alas kuin savikiekot ampumaradalla. Harvardin tutkimuksen mukaan lähes kaikki johtajat ovat tyytyväisiä luomaansa strategiaan, mutta tyytymättömiä sen toteutukseen. Tulos vastaa myös Kauppisen käytännön kokemuksia.

-Kun organisaatio kohtaa uuden tulevaisuuden vanhoilla työkaluilla ja vanhoilla toimintatavoilla, on edessä ongelmia. IMD:n mukaan 70 prosenttia johtajien potkuista johtuu siitä, ettei hän saa strategiaansa toteutumaan, Kauppinen muistuttaa.

Onnistuminen kaikkien etu

Hän korostaa johtajan onnistumisen olevan kaikkien etu. Se on tärkeää yritykselle, henkilöstölle, yhteistyökumppaneille, asiakkaille ja itse asiassa koko yhteiskunnalle.

-Keskeistä on tunnistaa liiketoiminnasta, strategiasta ja organisaatiosta johtamiseen kohdistuvat vaateet. Hyvä johtaminen määräytyy organisaation tarpeiden, ei johtajan mieltymysten tai tottumusten perusteella. Lisäksi ammattimainen toiminta perustuu aina diagnoosiin, kiteyttää kauppakamarin Johtajaklubin fasilitaattorinakin toimiva Kauppinen.

Johtajan haaste ei ole helppo, sillä uutta suuntaa ja toimintatapoja valittaessa kampittajia ja vastarinnan kiiskejä voi riittää organisaation jokaisella portaalla.  Lisäksi omistajat odottavat johtajalta vain ja ainoastaan tuloksia.

-Yrityksen perimmäinen tehtävä on tuottaa voittoa ja lisäarvoa. Siihen on kuitenkin vaikea päästä, jos koko organisaatio ei seiso johdon ja sen tavoitteiden takana, Kauppinen lisää.

Väärä johtajavalinta kallista harjoittelua

Kokenutta konsulttia harmittaa myös toinen helmasynti, josta ei ole päästy eroon vielä vuosikymmenten paasausten jälkeenkään. Esimies- ja johtotehtävät ovat edelleen monissa organisaatioissa palkintoja, joita jaetaan kiitokseksi hyvistä työsuorituksista tai kertyneistä työvuosista.

Pahimmillaan niillä kuitenkin tehdään karhunpalvelus sekä nimitetylle että koko organisaatiolle.

-Vieläkään ei ymmärretä riittävästi, että asiantuntijan nimittäminen esimieheksi tarkoittaa hänen kohdallaan aivan uuden ammatin opettelemista.  Siihen on oltava valmis ja uuteen toimenkuvaan on saatava myös tukea.”

Samaa harkintaa pitää käyttää myös johtajavalinnoissa.   Epäonnistunut nimitys voi olla kohtalokas toimitusjohtajan omalle uralle, mutta pahimmillaan myös yritykselle.

”Väärä valinta on yritykselle todella kallis harjoitus. Siksi siihen pitää paneutua todella tarkasti ja hakea vaihtoehtoja hyvinkin yllättävistä suunnista”, hän tähdentää.

Viime vuodet ovat olleet useassa organisaatiossa saneerausten sävyttämiä. Kauppisen mukaan vaikeat säästö- ja henkilöstöpäätökset ovat osa johtajan työn arkea. Jossain vaiheessa on kuitenkin pystyttävä löytämään uutta kasvua ja rakentamaan luottamusta.

Toisaalta myös hallituksen ja omistajien on osattava viheltää ajoissa pilliin. Parin-kolmen saneerauskierroksen jälkeen johtajan löydettävä muitakin tervehdytyskeinoja kuin säästöt. Jos niitä ei ole, on aika vetää johtopäätökset.

-Nykyisiä liiketoiminnan vaivoja ei enää paranneta takavuosien rohdoilla ja 1950-luvun opeilla. Voittajia ovat ne, jotka löytävät aallonpohjassa makaamisen sijaan digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet ja uuden nosteen, Kauppinen opastaa.

Tero J. Kauppisen johtajuusteesit:

1.    Ole uskottava ja luotettava. Sanojen ja tekojen on oltava aina linjassa.

2.    Näytä suuntaa koko organisaatiolle.

3.    Ota kapteenin rooli ja todista, että osaat hommasi.

Kommentoi