jose valanta, elinkeinojohtaja, yritykset, metropolialue, Yritykset

Vantaa satsaa teollisuuteen ja uuteen tuotantoon

Vantaalla on ymmärretty teollisuusyritysten merkitys. Hyvien liikenneyhteyksien varressa sijaitsevasta Vehkalan teollisuusalueesta rakennetaan viihtyisää keskittymää.
Leena Filpus
Meeri Utti
FacebookTwitterLinkedIn

Vantaan elinkeinojohtaja Jose Valanta muistuttaa, että kisaa ei käydä naapurikuntien kesken.

− Meidän on tehtävä yhteistyötä, jotta teollinen ja tuotannollinen toiminta säilyy kilpailukykyisenä Suomessa myös jatkossa.

Vantaan kaupungin elinkeinojohtaja José Valanta ei peittele innostustaan. Kehäradan varteen rakennettava Vehkalan 150 hehtaarin alue nostaa koko ajatuksen teollisuusalueesta uusille urille. Alueesta halutaan koko pääkaupunkiseudun yritysalueiden lippulaiva; toimiva, ekologinen ja viihtyisä alue, josta jopa brändistään tarkka uuden ajan teollisuusyritys himoitsee tuotanto- ja toimistotilaa.

Paikalle havitellaan etenkin korkeaan osaamiseen keskittynyttä tuotantoa perinteisemmän teollisuuden rinnalle. Vehkala voi parhaimmillaan laajeta jopa 10 000 työpaikan yritysalueeksi.

Vielä nyt avaustontille pääkonttoria ja tuotantotilojaan rakentavasta yrityksistä ei voi hiiskua, mutta sen Valanta myöntää, että kysyntää on ollut. Kaavavaiheessa olevalle alueelle päästään rakentamaan ensi vuonna kehäradan valmistuttua.

Vantaalaiset isännöivät Helsingin seudun kauppakamarin järjestämää Teollisuus tutuksi -tilaisuutta viime joulukuussa perinteikkäässä vantaalaisessa teollisuusyrityksessä, Tikkurilan maalitehtaassa. Keskusteluissa kävi vahvasti ilmi, miten Vantaa on kaupan ja logistiikan ykköskaupunki Suomessa. Se tuli kuitenkin monille vantaalaisillekin vähän yllätyksenä, miten suuressa roolissa Vantaa on myös alueen teollisuuskaupunkina.

– Tilaisuus avasi monen päättäjän silmät näkemään, miten teollisuuden toimintaedellytyksiin kannattaa satsata myös elinkeinopoliittisessa ohjelmassa. Haluamme toivottaa teollisen ja tuotannollisen toiminnan tervetulleeksi houkuttelevilla kaavapäätöksillä ja elinkeinopoliittisilla linjauksia, Valanta sanoo.

Teollisuustontteja kaavoitetaan Vehkalan lisäksi muun muassa Nikinmäkeen. Sinne pääsee rakentamaan jo tämän vuoden lopussa. Suurin kysyntä on pk-yritysten tarvitsemista 1 000-5 000 neliön tonteista tuotantotilojen rakentamiseksi.

Asumiseenkin satsattava

Teollisuus on Vantaalle tärkeää monella tavoin. Se tuo lisää työpaikkoja myös välillisesti erilaisten tukipalvelujen muodossa, suurempia ihmisvirtoja ja asukkaita. Kaikki tämä tietää verotuloja.

Pääkaupunkiseudun iso haaste on asumisen kalleus. Työssäkäynnin kehä uhkaa karata liian suureksi.

– Ellemme pidä varaamme, tavallinen palkansaajaperhe ei kohta löydä haluamansa tasoista asuntoa kohtuullisen matkan päästä työpaikasta. Se taas tietää sitä, että yrityksillä voi olla vaikeuksia palkata osaavaa työvoimaa. Teollisuus ei elä pelkistä tonteista ja hyvistä liikenneyhteyksistä, Valanta sanoo.

Pääkaupunkiseudulla sijaitsee 24 prosenttia koko maan yritystoiminnan toimipaikoista, ja alueen yritykset keräävät 44 prosenttia maan liikevaihdosta.

Vantaan työvoimaomavaraisuus on 105 prosenttia. Kaupungissa käy yli 61 000 ihmistä muualta töissä – sitä toki toivotaan, että mahdollisimman moni heistä haluaisi myös asua Vantaalla.

Yhteistyötä peliin metropolialueella

Bulkkituotanto on siirtynyt Suomesta pääosin edullisempien tuotantokustannusten maihin. Suomi elää silti edelleen viennistä. Meillä on edellytyksiä pärjätä korkean osaamisen tuotannossa ja erikoistuneilla markkinoilla. Vantaalla halutaan nähdä teollisuus uusin silmin.

Valannan mielestä esimerkiksi juuri Vehkalan tyyppisen teollisuusalueen onnistunut startti ja profiloituminen tuotannolliseksi osaamiskeskittymäksi on tärkeää koko seutukunnan kannalta.

− Se ei ole tärkeää vain Vantaalle, vaan koko pääkaupunkiseudulle. Meillä unohdetaan herkästi, ettei metropolialueen ole syytä kisata keskenään. Kilpailijamme ovat selkeästi kauempana, esimerkiksi Amsterdamissa ja Tukholmassa, Valanta muistuttaa.

Kuntapäättäjät tarvitsevat tietoa

TEOLLISUUDEN KILPAILUKYVYN PARANTAMISESTA ON HUOLEHDITTAVA KAIKIN MAHDOLLISIN TOIMENPITEIN, SILLÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖ ON PAIKOIN MUUTTUNUT VAIKEAKSI.

Liikenneyhteysongelmat, rajalliset laajentamismahdollisuudet, lupabyrokratia sekä osaavan työvoiman heikko saatavuus estävät teollisuusyritysten kehittymistä.

− Lisäksi asenteet saattavat olla niin kielteisiä, ettei haluta naapuriin tai lähistölle teollista toimintaa harjoittavaa yritystä. Käsite savupiipputeollisuus on tuttu, mutta nykyaikainen teollinen työpaikka on siisti, ympäristöystävällinen, turvallinen ja se tarjoaa hyvät mahdollisuudet kehittyä ammatillisesti, kertoo kauppakamarin Teollisuusvaliokunnan puheenjohtaja, Metson tuotannon kehitysjohtaja Mika Sjöholm.

Asenteita muokatakseen kauppakamari aloitti viime vuonna Teollisuus tutuksi -tilaisuudet.

− Niiden tarkoituksena on edistää kuntapäättäjien eli virkamiesten ja poliitikkojen sekä yritysten vuoropuhelua. Helsingin seudulla on järjestetty nyt kuusi yritysvierailua ja keskustelutilaisuutta, ja lisää on tiedossa kevään mittaan, Sjöholm kertoo.

Kommentoi