Samuli Manninen, startup startup-yhteistyössä, startupeja, startupeista, startupille, startupin, yritys, yritysten, startup-yrittäjät, Eurooppa, eurooppalaisille Ajankohtaista, Yritykset

Startup ratkaisee ongelman ja iso yritys skaalaa

Samuli Mannisen mielestä Eurooppa viivyttelee turhaan startup-yhteistyössä. Piilaaksossa pääomarahastot rahoittavat startupeja minkä ehtivät. Kiinassa taas valtio kaataa tonnikaupalla rahaa uuteen teknologiaan.
FacebookTwitterLinkedIn
Startup ratkaisee ongelman ja iso yritys skaalaa 1

Samuli Manninen (kuva: Antti Nyman)

Startup-yrittäjä Samuli Mannisen mielestä Euroopan malli olisi aivan nenän edessä: vanhoissa ja vahvoissa yrityksissä.

– Jos me ei uskalleta tehdä Piilaakson mallia, eikä meillä ole rahaa tehdä Kiinan mallia, mikä on meidän malli? kysyy Manninen.

Hänellä on ehdotus:

Startupeista on saatava nopeita ulkoistettuja innovaatio-ohjuksia.

Startupille on Euroopassa vähän resursseja verrattuna Piilaaksoon ja Kiinaan. Resursseilla tarkoitetaan etupäässä rahaa ja kokeneiden yrittäjien osaamispääomaa. Tällöin potentiaalisin ratkaisu on partneroitua isojen yritysten kanssa. Startupin rooli olisi ratkaista (teknologiset) haasteet. Kun ratkaisu ja siitä syntynyt palvelu tai tuote saadaan skaalautuvalle uralle, siirtyisi se kokonaan ison yrityksen alle.

– Euroopassa ja Suomessa on aina oltu isojen yhtiöiden varassa. Siihen meidän pitää iskeä. Isot yritykset ovat yhdessä asiassa aivan erinomaisia: skaalaamisessa, Manninen korostaa.

Startup ratkaisee ongelman ja iso yritys skaalaa

Samuli Manninen, Mika Skarp, Ari Salonen. (kuva: Antti Nyman)

Mannisen startup Magic Add kehittää Internet of Packaging -ratkaisuja tavoitteena yhdistää kaikki maailman pakkaukset nettiin. Sen strategia perustuu yhteistyöhön isojen yritysten kanssa. – Startupin kyvykkyys myydä pakkauksia yksin isoille globaaleille toimijoille on rajallinen.

Eniten Eurooppa antaa periksi tavoitetasossa

Manninen taustoittaa, kuinka Euroopassa toimitaan tällä hetkellä: usein sijoittajat, rahastot ja yritykset investoivat yrityksiin joko aivan alkuvaiheessa tai vasta silloin, kun numerot näyttävät tarpeeksi riskittömiltä. Eivät silloin kun riskinottoa pitäisi eniten tukea.

Kiinan valtiovetoisessa mallissa valtio järkeilee, että nyt tarvitaan tekoälyä ja annetaan 1000 miljoonaa sen suorittamiseen.

Piilaakson malli kattaa käytännössä hyvin toimivan venture capital -markkinan. Pääomarahastojen sekä isojen yritysten Corporate Venture -yksiköiden rahoilla pystyy skaalaamaan pitkälle.

– Nimeä yksi globaalisti käytössä oleva sosiaalisen median platform tai verkkokauppa, joka tulee Euroopasta. Manninen kysyy.

Mannisen peukuttama malli olisi hyvin erilainen kuin Piilaaksossa: ensisijainen näkökulma olisikin isojen yritysten palvelujen ja tuotteiden lisääminen tai kehittäminen. Tämän pohjalta ratkaisut saataisiin tehokkaammin markkinoille ja startupin exit-vaihe tulisi nopeammin.

Piilaakson Plug & play kiihdyttämöstä juuri palannut Manninen ihailee jenkkiläisen kulttuurin tasavertaisuutta: startup-yrittäjät, isojen yritysten johtajat ja yliopiston väki ovat kaikki samaa iloista joukkoa.


Yhteishenki ja riskinottokyky – siitä meidän pitäisi oppia:

– Siellä isot aidosti ymmärtää, että ei tarvitse aina olla nopeita ja innovatiivisia, koska voidaan käyttää myös muita hoitamaan se puoli.

– Täällä jos sanot, että me halutaan tehdä kaikista maailman pakkauksista uniikkeja, sua pidetään vähän hulluna. Jenkeissä sitä arvostetaan; katsotaan, että tavoitetaso on tarpeeksi korkealla.

– Piilaakso antaa vapauden ajatella isosti. En pelännyt esittää ideoita tuntemattomille ihmisille, koska tiesin, ettei ne ammu sua todennäköisesti ihan heti alas.


Edelläkävijäyrityksiltä vaaditaan rohkeutta ja yhteistyötaitoja

Manninen toivoo ison yrityksen puolelta ensisijaisesti yrittäjämäistä ajattelutapaa: “Yhteistyötä hoitavalla ihmisellä pitää olla halu ajaa uutta, oppia toisesta ja viedä asioita eteenpäin.”

– Isoin rooli on lopulta kuitenkin ymmärtää, miten oma organisaatio toimii ja sitten navigoida siinä kahden toimijan välillä.

Kun yhteinen halu löytää ratkaisuja on syntynyt, tekeminen voi olla hyvinkin nopeaa: “Me ollaan tehty isojen kanssa huikean nopeasti asioita – jopa meidän oman nopeuden äärirajoilla.”

– Yksi hankalin asia on se, että ison yrityksen tehtävä on tehdä rahaa kvartaaleittain, kun taas startupin tehtävänä on tehdä joku asia, joka sivutuotteena tuottaa rahaa pidemmällä aikavälillä.

Myös aikakäsitykset ovat perustavanlaatuisesti erilaisia. Samalla kun isojen yritysten tavoitteet seuraavat usein pörssikelloa, startupit mittavat itseään kahdella tasolla: pitkän aikavälin missiolla ja toisaalta jopa tunti- tai päivätasolla esimerkiksi käyttäjämäärien nousun kautta.

Eurooppalaisille edelläkävijöille on tilaa ja startupeja.

– Tiedän muutamia suomalaisia yhtiöitä, jotka käyttävät ulkopuolisia startupeja ratkomaan heidän ongelmiaan. Kun ne on saatu ratkaistua, ne skaalataan globaaliksi. Se on molemmille win-win. Startup saa selkeästi määriteltyjä ongelmia ratkottavaksi ja korporaatio uusia ratkaisuja skaalattavaksi.


Lue myös:

Startup-yhteistyö on oppimisen paikka myös pk-yritykselle

Startup-yhteistyö on oppimisen paikka myös pk-yritykselle

 

Tee korjausliike startup-yhteistyöllä

Tee korjausliike startup-yhteistyöllä

Startup-yhteistyö tuo uusia avauksia

Startup-yhteistyö tuo uusia avauksia

Kommentoi