Uudenmaan verosampo jauhaa rahaa koko Suomelle Vaikuttaminen, Yritykset

Uudenmaan verosampo jauhaa rahaa koko Suomelle

Verotulojen osalta uusmaalaiset yritykset ovat koko Suomen selkäranka; ne maksavat veroja ja maksuja yli 27 miljardia euroa vuodessa. Uusimaa rahoittaakin muuta Suomea.
FacebookTwitterLinkedIn

Uudeltamaalta kerätään veroja huomattavasti sen väestöosuutta enemmän ja yksityisen sektorin työpaikoissa se on selkeä ykkönen. Tämä selviää Helsingin seudun kauppakamarin teettämästä Yritysten todellinen verojalanjälki -tutkimuksesta, jossa on laskettu ensimmäistä kertaa uusmaalaisten yritysten verojalanjälki.

Marko Silen, laki, kauppakamari, neuvontapalvelut

– Yhteisöverojen mojova osuus oli mittavan yritysmäärän ja maakunnassa sijaitsevien lukuisten pääkonttoreiden vuoksi ounasteltavissa. Kokonaispotti ja Uudenmaan painoarvo oli silti odotettua suurempi, sanoo Helsingin seudun kauppakamari johtaja Marko Silen.

Uudellamaalla toimivat ja sitä kotipaikkanaan pitävät yritykset tuottivat valtion kassaan edellisvuonna yhteensä 27 miljardia euroa: yli 11,6 miljardia euroa arvonlisäveroja ja erilaisia välillisiä tuoteveroja, lähes 2,3 miljardia yhteisöveroja, yli 225 miljoonaa kiinteistöveroja, noin 6,8 miljardia palkkaveroja ja 5,5 miljardia eläkevakuutusmaksuja.

Yhteisövero vain pieni osa yritysten verojalanjäljestä

Julkisessa keskustelussa puhutaan yleensä pelkästään yritysten maksamasta yhteisöverosta. Se on kuitenkin vain pieni osa yritysten koko verojalanjäljestä. Yritykset maksavat niin polttoaineiden valmistusveroa, sähköveroa, virvoitusjuomaveroa, jäteveroa kuin vakuutusmaksuveroa sekä lukuisia muitakin verolajeja.

– Esimerkiksi kiinteistövero mielletään usein vain omakotiasujien ja mökkiläisten murheeksi. Yritystoimintaan liittyvää kiinteistöveroa kerättiin viime vuonna Uudellamaalla liki 260 miljoonaa euroa. Se on 37 prosenttia koko maan vastaavasta saldosta ja 42 prosenttia kaikista Uudenmaan kiinteistöveroista, Silen huomauttaa.

Kiinteistöveron lisäksi uusmaalaisista yrityksistä kertyy puolet koko Suomen yhteisöveroista, liki 40 prosenttia arvonlisä- ja tuoteveroista sekä 38 prosenttia palkansaajien maksamista tulo- ja kunnallisveroista.

Verotulot ja hyvinvointi turvataan kasvulla, ei veronkiristyksillä

Helsingin seutua on jo vuosikymmenten ajan pidetty koko maan talouden suhdannemittarina ja veturina, jonka vauhti vaikuttaa yleiseen tunnelmaan myös muualla Suomessa. Yritysten menestyksellä onkin suuri merkitys paitsi maakunnalle myös koko Suomelle.

– Siksi on tärkeää miettiä, kerätäänkö euroja uusilla veronkiristyksillä vai luomalla yrityksille olosuhteet, jossa ne kasvavat ja työllistävät. Tätä kautta ne tuovat entistä enemmän verotuloja ja hyvinvointia, Silen haastaa.

Julkisten menojen osalta uusmaalaisten yritysten maksamaa 27 miljardia euroa voi verrata Uudenmaan kuntien käyttökustannuksiin vuonna 2016 jotka olivat 12,9 miljardia euroa. Valtion budjetti on noin 55 miljardia euroa.

Tiedot ilmenevät Helsingin seudun kauppakamarin ja Lith Consulting Groupin tuoreesta veroselvityksestä. Siinä on tutkittu yritysten jättämää todellista verojalanjälkeä oman kotikunnan, Uudenmaan ja koko Suomen kannalta.

Website Comments

  1. Opa
    Vastaa

    Selvitys ja uutinen kertovat ehkä enemmän kauppakamarin ammattitaidottomuudesta, koska jokainen kohtalaisen yleistiedon hallitseva tietää totuuden toisin kuin ko. jutun tekijät. Pikku vinkki; missä pääkonttori, siellä ei synny tuotantoa eikä arvonlisää ts. tuotantopaikkakunnat elättävät Uuttamaata. Toinen vinkki; missä maakunnassa n. 10000 julkisen sektorin työpaikkaa enemmän kuin väestöllinen osuus olisi, maakunta alkaa U – kirjaimella. Missä maakunnassa eniten asumistuensaajia ? Ihmettelen kovasti kuinka tyhmiä uutisia jotkut päästävät organisaatiostaan.

    • Essi Lindqvist
      Vastaa

      Hyvä Opa,
      Viittaan vastaukseeni, jonka kirjoitin Nimettömän kommenttiin:
      Tutkimuksessa on selvitetty Uudenmaan yritysten todellinen verojälki tuotantopaikkojen, ei yritysten kotipaikan eikä esimerkiksi pääkonttorin sijaintipaikan perusteella. Vastaavaa tutkimusta ei ole aiemmin koskaan tehty; tästä syystä halusimmekin tutkia verotuloja tuotantopaikkojen näkökulmasta.
      On myös syytä huomata, että Uudellamaalla yksityisen sektorin työpaikkoja on 75 % kaikista työpaikoista, muualla maassa 71,4 %. Julkisen hallinnon osuus työpaikoista Uudellamaalla on 5,5 %, luku sisältää esimerkiksi niin ministeriöiden kuin kuntien työntekijät eli yksityisen sektorin rooli on verotulojen osalta ratkaiseva.
      Tämä selviää tutkimuksesta sivun 32 grafiikasta (Kuvo 15 ja Taulukko 13).
      http://view.24mags.com/mobilev/d3a04a9e686287826c631c43b6dda668#/page=50

  2. Nimetön
    Vastaa

    No Helsinki saa sen takia rahaa kun pääkonttorit on siellä ei minkään muun takia. Mikäli verot menisi siihen kuntaan missä se tuotetaan niin olisi Helsinki aika köyhä kunta.

    • Essi Lindqvist
      Vastaa

      Hyvä Nimetön,
      Tutkimuksessa on selvitetty Uudenmaan yritysten todellinen verojälki tuotantopaikkojen, ei yritysten kotipaikan perusteella. Selvityksen verotulot on laskettu yritysten Uudellamaalla olevien toimipaikkojen perusteella. Vastaavaa tutkimusta, jossa esimerkiksi pääkonttorien sijainti ei vaikuta lukuihin, ei ole aiemmin koskaan tehty.
      Kannattaa tutustua kattavaan Yritysten todellinen veronjälki -tutkimukseen, jossa on selvitetty yritysten jättämä verojalanjälki kotikunnan, Uudenmaan ja koko Suomen kannalta.
      http://view.24mags.com/mobilev/d3a04a9e686287826c631c43b6dda668#/page=50

  3. Harri Kämäräinen
    Vastaa

    Paljonkos Suomen suurin Espoolainen öljyvienti- ja jalostusyritys nyt maksoikaan veroja…..no osa tuloksesta on tehty Porvoossa eli uudellamaalla mutta loput Nesteen tuloksesta Naantalissa.
    Jo pitkään Helsinki onkin ollut puunjalostusteollisuuden keskus ja näin noin 20% suomen viennistä tulee sahatavarana ja selluna Helsingistä.
    Tuleehan sitä verosampoa kun postilaatikko sijaitsee Helssinkin tai Espoon alueella.
    Ja sitten haetaan sitä semmoista valtijjon rahhaa ja tukijaissija jotkka saahhan länsimetroa, asumistuenkin maksaa valtijo ja kiivaasti rakennetaan ulkomaalaisomisteisia kauppakeskuksia joissa ulkomaiset kauppaketjut myyvät suomeen velaksi tuotuja tuotteita luotolla asiakkaille. Tämmönen talovven moottori meillä sitten.
    On se ihan totta että kirjautuuhan niitä veroja sitten

    • Essi Lindqvist
      Vastaa

      Selvityksen verotulot on laskettu yritysten Uudellamaalla olevien toimipaikkojen perusteella. Ei siis yritysten kotipaikan perusteella, vaan sen perusteella, missä tuotantoa syntyy. Mukana ei siis ole esimerkiksi ABB:n Vaasan tehtaiden tai Metsä Groupin Äänekoskella synnyttämät verotulot.

Kommentoi